Turpakellarin vuosiraportti ja paluu arkeen

31

elo

Turpakellarin vuosiraportti ja paluu arkeen

Siitä alkaa olla pitkä aika kun tänne viimeksi on kirjoitettu ja Turpakellarin täyttäessä vuoden jäi täysin kirjoittamatta menneen vuoden värikkäistä tapahtumista. Turpakellari on silti elossa ja porskuttaa (vaihtelevalla suosiolla). Ajatuksena on tosiaan ollut kirjoittaa jonkinsortin vuosiraportti tästä ikuisuuteen.

Tämä artikkeli tulee olemaan enemmän henkilökohtaisesta näkökulmasta kuin normaalisti.

Aloitimme Turpakellarin keväällä viime vuonna vaatimattomalla mainostelulla Suomen videopelifoorumeilla. Kaikki lähti pienestä kipinästä saada offline-peliporukkaa kasaan ja saimme enemmän kiinnostuneita vastauksia kuin pelkäsimme. Aluksi tuntui kovasti kiinnostus suuntautuvan Smash Brosiin ja Mortal Kombattiin. Sitten ennen ensimmäistä Turpakellari-iltaa törmäsimme vielä Arctic-Chargessa Andy-O:n peliporukkaan. Lähes kaikkia tappelupelejä pelaavana ihmisenä päätin mennä katsastamaan Andyn Tekken-keskiviikon. Yllätyksekseni pelaajat olivat todella hyvänhenkisiä ja myöhemmin samana iltana sain vielä tietää että Andy-O oli rankattu Suomen parhaimmistoon. Henkilökohtaisena muistona koko tuo päivä painui vahvasti mieleen kun en ollut tietoinen Suomen skenestä lainkaan. Miten paljon kulttuuria tännekin oli jo kehittynyt ”plötsligin” ja ”nakkipotkujen” muodossa, mutta suuremman vaikutuksen oikeastaan teki tunnelma. Riehakas ja kilpailuhenkinen.

Olimme myös saaneet kryptisen sähköpostin ”Paavolta joka pitää videopeleistä”. Hän paljastui myöhemmin Paavo ”Tinglemies” Maanpääksi, Academic Nintendo Clubin puheenjohtajaksi.

Sitten koitti oma peli-iltamme 9.7.11 Jufon luona. Tunnelma oli varovaisen leppoisa ja alkukiinnostusten perusteella veikkasimme paikalle Smash- ja Mortal Kombat -pelaajia. Kävikin niin että ainoatakaan Smash-pelaajaa ei näkynyt ja Mortal Kombat -mies, Petturi, oli myös valmis kokeilemaan Marvel vs Capcomia. Avajaisillan pelaajista tuli myöhemmin myös Turpakellarin kantaväki. Paikalle tuli silloin mm. Ranskan vahvistus Krasterk, Andyn Tekken-poppoo, DarkSephiroth ja Brushy sekä omat pikkuveljeni. Toisella pisteellä koko illan Tekkeniä ja toisella 2d-pelejä SSF4:stä BlazBlueen. Sama kokoonpano ja meininki jatkui oikeastaan niin kauan kuin olimme Jufon luona. Marvel ja Tekken olivat alusta lähtien suosituimmat pelit.

Kesän loppuessa alkoi tuntua yhä enemmän siltä että tarvitsemme isommat tilat. Niinpä, pienen räpellyksen jälkeen, siirryimme syksyllä Jyrkkälän nuorisotaloon 9.10.11. Turpakellarille löytyi nyt koti joka sunnuntaiksi kaappeineen kaikkineen. Pelit jatkuivat enemmän tai vähemmän mahtavina sunnuntaista toiseen kunnes eräänä lokakuisena pidimme ANC:n kanssa yhteisen peli-illan. Turnausformaattiriidoista alkaa olla niin pitkä aika että naurattaa ajatella perästäpäin, mutta keskustelu tuolloin oli hyvinkin kiivasta ja itse tapahtumakin jätti omituisen maun. Käytännössä kävi niin ettei porukkamme oikein sopinut yhteen ja heti alkuunsa paikalle muodostui ANC-kuppikunta ja kellarin oma. Pelkästään sen illan laatiminen antoi kuitenkin edes jotain kokemusta (vaikkakin hataraa) turnauksen vetämisestä ja tapahtuman järjestämisestä.

Marraskuun täytti valtava puolustussuunnitelma kun piti suojella Turun mainetta ja maaperää. Kaikki lähti Sodkilla112:n ”haaste-mailista”. Jotain kautta hän oli kuullut Marvel-peleistämme ja koska 2011 Rautanyrkin neljäs sija ei riittänyt niin hän päätti alkaa harjoitusmatkansa Turusta. Yhtäkkiä Rovaniemi vs Turku muuttuikin melkein Suomi vs Turuksi kun Helsingistä päätti samaan aikaan tulla vilq ja Stckmaster katsastamaan kellarin ja Poristakin uhkasi tulla joku. Se joku oli loppujen lopuksi PTP:n puheenjohtaja Rauhiz, jonka tapasin ensimmäistä kertaa Andyn luona näin iloisissa merkeissä: ”EIKÖ TURKULAISET JUO KAHVIA SAATANA?!”

11.-13.11.11 viikonloppuna tuli muutakin kuin juotua kahvia silti. Sodkillan, Tempon, vilq’n ja Stckmasterin kanssa pelaaminen avasi silmiä ja mieltä aivan omalla tavallaan. Ulkopaikkakuntalaisen tapaaminen ensimmäistä kertaa tappelupelien takia oli niin uusi ja tuore kokemus. Tuosta viikonlopusta tuli yksi parhaimpia muistojani. Oli suuri kunnia tavata Suomen parhaaksi tituleerattu SF-pelaaja ja Rautanyrkin MvC3 top-nelikko. Se molemminpuolinen ennakkoasenteiden murentuminen kun he olivat etukäteen naureskelleet Jufon Hulk-valintaa ja oma naureskelu silloiselle Rautanyrkki MvC3-finaalivideolle. Selvisi että Stckmasterillä ei ollut vain lähes identtinen Marvel-tiimi kuin minulla mutta pelasimme molemmat SF4:ää Abelilla. Ja miten täysin pihalla vilq oli Marvelista vaikka tekikin comboja joihin kukaan muu meistä (kellarilaisista) ei pystynyt. Miten pelottava Wolverine Sodkillalla oli kun aloin vähitellen olla sitä mieltä että Spencer voittaa Wolverinen 6-0. Kuinka Tempon Magneto näytti parhaimmillaan tanssivan ruusun terälehdillä.

Joulun tauon jälkeen pelimme jatkuivat kohtuullisen tavalliseen tapaan kunnes lähdimme kellarin voimin Poriin helmikuussa. Tarkoitus oli mennä viemään voitto Soulcalibur V:n SM-kisoista, joka järjestettiin PTP:ssä.  Olin hetken huumassa päättänyt ostaa HD-tason videokameran jonka toinkin mukanani sinne. Eihän sitä SCV-voittoa irronnut, mutta sitä tärkeämpi matsi ja kokispullo kyllä voitettiin. ”HUI! HUAAA!”

Lyhyeksi jääneen ranbat-intoilun jälkeen pidimme vapun kunniaksi Simanyrkin. Voi sitä stressin määrää, mutta saimme vedettyä tapahtuman kunnialla loppuun. Olin onnistunut ostamaan täydellisen määrän simaakin, jäljelle ei jäänyt kuin pullo. Kaavioista tuli kritiikkiä eikä voi olla muuta kuin tyytyväinen että saimme kommentit näin ensimmäisessä ja melko pienessä turnauksessa. Kun tulevaisuudessa pidämme joskus uuden turnauksen niin tiedämme missä parantaa. Phuck Taskmaster!

Melko pian Simanyrkin jälkeen saimme kuulla kovan uutisen… Olimme käsittäneet Jyrkkälän tilanteen väärin ja paikkaa ei saanutkaan varatuksi vuoden ympäri. Jouduimme pakolliselle kesälomalle, jota korjasi Krasterkin suosiollinen apu. Pelipaikan lisäksi Krasterk onnistui pystyttämään hyvälaatuisen striimin. Jälkiviisaana on hyvä sanoa että Youtube sopi tarkoituksiimme paremmin, mutta striiminkin pitäminen oli oma jännittävä kokemuksensa.

Kesä eteni ja Rautanyrkki teki tuloaan. Helsinkiin ajaminen on helppoa ja suoraa tietä siihen saakka kunnes saapuu kaupunkiin. Siivilöimme katuja varmaan kahden tunnin ajan ennen kuin löysimme nuorisokeskus Happeen, jossa turnaukset pidettiin. Tämä oli kolmas hieno hetki omakohtaisella ”tappelupeliuralla”.  Se oli kuin viime vuoden tapaaminen lappalaisten ja hesalaisten kanssa, mutta moninkertaisena. Koko Suomi tuntui olevan paikalla ja samasta syystä (tappelupelit). Kilpailuhenkeä ei puuttunut, mutta kaikki olivat silti valmiita auttamaan ja keskustelemaan mikä oli todella hienoa. Mieleen painui erityisesti SCV-pelaaja Sebastian(?), joka putoamisensa jälkeen jäi vihaisen keskittyneenä rustaamaan vihkoon muistiinpanoja; ”Viron ainoa Marvel-pelaaja” Radio, joka otti kaiken irti siitä että sai pelata muita Marvel-pelaajia vastaan; vilq’n liekehtivät silmät ja treenaus SFxT:n kanssa kolmen neljän aikaan aamuyöstä. Harva pelaaja on mielestäni niin kilpailuhenkinen että voi suoralta kädeltä panostaa 120% motivaatiosta peliin kuin peliin, niinkin parjattuun kuin SFxT. Muita yllätyksiä oli Kinkulin ja Veibin GG-taso ja ikioman Petturimme varkain noussut Marvel-taito.

Rautanyrkin kuningashetki oli tietenkin pikkuveljen UMvC3-voitto. Olin etukäteen veikannut Jufoa voittajaksi sillä Hulkille ei ollut löytynyt stoppia satunnaispeleissä varsinkin kun Phuck vaikutti niin masentuneelta häviöstään Stckmasterille. Kun Phuck voitti Jufon häviäjissä olin lähes varma ettei voitto tule enää Turkuun, sillä Phu joutui toisen kerran Stckmasteriä vastaan. Kuin ihmeen kaupalla Phu voittikin Stckmasterin nipin napin ja vaikka Tempo pisti ehdottomasti parhaimman suorituksensa mitä olen nähnyt (ei pudottanut yhtäkään tärkeää comboa) niin Taskmaster pelasti tilanteen kerta toisensa jälkeen. En muista halanneeni pikkuveljeä koskaan. Koskaan. Nyt sekin on nähty. Phuck Taskmaster!

Uusi lukukausi on nyt alkamassa niin kouluissa kuin Turpakellarissakin. Pitkäaikainen jäsenemme Krasterk on nimittäin palaamassa Helsinkiin asumaan ja Jufo menossa lomalle koko lokakuuksi. Saa nähdä mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Olemme palaamassa nyt 2.9. takaisin Jyrkkälän nuorisotaloon.

Tervetuloa pelaamaan!

2 thoughts on - Turpakellarin vuosiraportti ja paluu arkeen

  • Jufo
    Reply elo 31, 2012 at 7:31 am

    Lomautukset on peruttu, school of Magnus will be in session.

  • RauhiZ
    Reply elo 31, 2012 at 10:56 am

    Huaaaaa, koitan päästä kaverini kanssa poikkeamaan sunnuntaina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Confirm that you are not a bot - select a man with raised hand: